Teot 9

1 Mutta Saulus puskui vielä uhkauksia ja murhaa Herran opetuslapsia vastaan ja meni ylimmäisen papin tykö,2 Ja anoi häneltä kirjaa Damaskuun synagogain tykö, että kutka ikänä hän sen tien miehistä eli vaimoista löytäis, ne hän olis vienyt sidottuna Jerusalemiin.3 Mutta kuin hän matkusti, tapahtui, että hän Damaskua lähestyi, ja äkisti leimahti valkeus taivaasta ympäri häntä.4 Ja hän lankesi maahan ja kuuli äänen hänelle sanovan: Saul, Saul, miksi vainoot minua?5 Mutta hän sanoi: kuka sinä olet, Herra? Ja Herra sanoi: minä olen Jesus, jota sinä vainoot: työläs on sinun potkia tutkainta vastaan.6 Niin hän vapisi, hämmästyi ja sanoi: Herra, mitäs minua tahdot tekemään? Ja Herra sanoi hänelle: nouse ja mene kaupunkiin; siellä sinulle sanotaan, mitä sinun pitää tekemän.7 Mutta ne miehet, jotka hänen seurassansa olivat, seisoivat hämmästyksissä; he kuulivat tosin äänen, mutta ei he ketään nähneet.8 Niin Saulus nousi maasta ja ei nähnyt ketään avoimilla silmillä; mutta he taluttivat häntä kädestä ja veivät Damaskuun.9 Ja hän oli kolme päivää näkemättä ja ei syönyt eikä juonut.10 Niin yksi opetuslapsi oli Damaskussa, Ananias nimeltä, jolle Herra sanoi näyssä: Ananias! Hän sanoi: Herra, tässä minä olen.11 Herra sanoi hänelle: nouse ja mene sille kadulle, joka Oikiaksi kutsutaan, ja kysy Juudan huoneessa sitä, joka Saulus Tarsilaiseksi kutsutaan; sillä katso, hän rukoilee.12 Ja hän näki näyssä yhden miehen, nimeltä Ananias, tulevan sisälle ja panevan kätensä hänen päällensä, että hän sais näkönsä jälleen.13 Niin Ananias vastasi: Herra, minä olen kuullut monelta tästä miehestä, kuinka paljon pahaa hän sinun pyhilles on tehnyt Jerusalemissa.14 Ja hänellä on nytkin valta ylimmäisiltä papeilta täällä kiinni sitoa kaikki ne, jotka sinun nimeäs rukoilevat.15 Niin sanoi Herra hänelle: mene! sillä hän on minulle valittu ase, kantamaan minun nimeäni pakanain, ja kuningasten, ja Israelin lasten eteen.16 Sillä minä tahdon hänelle näyttää, kuinka paljon hänen pitää kärsimän minun nimeni tähden.17 Niin Ananias meni sinne ja tuli huoneeseen sisälle ja pani kätensä hänen päällensä, ja sanoi: rakas veljeni Saul! se Herra lähetti minun, (Jesus, joka sinulle ilmestyi tiellä, jotas vaelsit,) että sinä saisit näkös jälleen, ja Pyhällä Hengellä täytettäisiin.18 Ja hänen silmistänsä putosivat kohta niinkuin suomukset, ja hän sai sillä hetkellä näkönsä jällensä, nousi ja kastettiin.19 Ja kuin hän otti ruokaa, niin hän vahvistui. Ja Saulus oli muutamat päivät opetuslasten kanssa, jotka olivat Damaskussa,20 Ja saarnasi kohta synagogassa Kristuksesta, että hän on Jumalan Poika.21 Niin kaikki, jotka sen kuulivat, hämmästyivät ja sanoivat: eikö tämä ole se, joka kaikkia niitä hävitti Jerusalemissa, jotka sitä nimeä rukoilivat, ja tuli myös tänne sitä varten, että hän ne sidottuna veis ylimmäisille papeille?22 Mutta Saulus tuli aina jalommaksi ja ajoi Juudalaisia takaperin, jotka Damaskussa olivat, täydellisesti vahvistain, että tämä on Kristus.23 Ja monen päivän perästä pitivät Juudalaiset neuvoa keskenänsä tappaaksensa häntä.24 Mutta Saulukselle ilmoitettiin heidän väijymisensä. Ja he vartioitsivat portissa yötä ja päivää tappaaksensa häntä.25 Niin opetuslapset ottivat hänen yöllä, päästivät alas ylitse muurin, ja laskivat korissa maahan.26 Mutta kuin Saulus tuli Jerusalemiin, tahtoi hän itsiänsä antaa opetuslasten sekaan, mutta he pelkäsivät kaikki häntä, eikä uskoneet häntä opetuslapseksi.27 Vaan Barnabas otti hänen ja vei apostolien tykö, ja jutteli heille, kuinka hän tiellä Herran nähnyt oli, ja että hän oli puhunut hänen kanssansa, ja kuinka hän oli rohkiasti Damaskussa Jesuksen nimestä puhunut.28 Ja niin hän oli heidän kanssansa Jerusalemissa, kävi sisälle ja ulos, ja saarnasi pelkäämättä Herran Jesuksen nimeen.29 Hän puhui myös ja kamppaili Grekiläisiä vastaan; mutta ne pyysivät häntä tappaa.30 Kuin veljet sen ymmärsivät, niin he veivät hänen Kesareaan ja lähettivät Tarsiin.31 Ja niin seurakunnilla oli rauha kaikessa Juudeassa, ja Galileassa, ja Samariassa, ja enenivät vaeltain Herran pelvossa, ja täytettiin Pyhän Hengen lohdutuksella.32 Niin tapahtui, kuin Pietari vaelsi joka paikassa, että hän myös tuli pyhäin tykö, jotka Lyddassa asuivat.33 Niin hän löysi siellä yhden miehen, Eneas nimeltä, joka jo kahdeksan ajastaikaa oli vuoteessa halvattuna maannut.34 Ja Pietari sanoi hänelle: Eneas, Jesus Kristus sinun paratkoon! nouse ja tee itse vuotees; ja hän kohta nousi.35 Ja kaikki Lyddan ja Saronin asuvaiset näkivät hänen, jotka tulivat käännetyksi Herran tykö.36 Mutta Jopessa oli yksi opetuspiika, nimeltä Tabita, joka tulkiten on niin paljon sanottu kuin: metsävuohi (a); tämä oli täynnänsä hyviä töitä ja almua, joita hän teki.37 Niin tapahtui niinä päivinä, että se sairasti ja kuoli; jonka he pesivät ja panivat saliin.38 Ja että Lydda oli läsnä Joppea, niin opetuslapset, kuin he kuulivat Pietarin siellä olevan, lähettivät hänen tykönsä kaksi miestä rukoilemaan, ettei hän viivyttelisi heidän tykönsä tulla.39 Niin Pietari nousi ja tuli heidän kanssansa; ja kuin hän sinne tuli, veivät he hänen saliin. Ja hänen ympärillänsä seisoivat kaikki lesket, jotka itkivät ja osoittivat hänelle niitä hameita ja vaatteita, joita Dorkas heille tehnyt oli, ollessansa heidän kanssansa.40 Mutta kuin Pietari oli heidät kaikki ajanut ulos, laski hän polvillensa ja rukoili, ja käänsi itsensä ruumiin puoleen, ja sanoi: Tabita, nouse ylös! niin se avasi silmänsä; ja kuin hän Pietarin näki, nousi hän istualle.41 Ja hän antoi hänelle kättä ja ojensi hänen, ja kutsui pyhät ja lesket, ja antoi hänen heille elävänä.42 Ja se tuli kaikelle Jopelle tiettäväksi; ja moni uskoi Herran päälle.43 Ja tapahtui, että hän viipyi Jopessa kauvan aikaa Simon parkkarin tykönä.

Acts 9

The Conversion of Saul

1 Meanwhile Saul, still breathing out threatst to murdert the Lord’s disciples, went to the high priest2 and requested letters from him to the synagoguess in Damascus, so that if he found any who belonged to the Way,s either men or women, he could bring them as prisonerst to Jerusalem.ss3 As he was going along, approachingt Damascus, suddenly a light from heaven flashedt around him.4 Het fell to the ground and heard a voice saying to him, “Saul, Saul,t why are you persecuting me?”s5 So he said, “Who are you, Lord?” He replied, “I am Jesus whom you are persecuting!6 But stand upt and enter the city and you will be toldt what you must do.”7 (Now the ment who were traveling with him stood there speechless,t because they heard the voice but saw no one.)s8 So Saul got up from the ground, but although his eyes were open,t he could see nothing.s Leading him by the hand, his companionst brought him into Damascus.

9 Fort three days he could not see, and he neither ate nor drank anything.t
10 Now there was a disciple in Damascus named Ananias. Thet Lords said to him in a vision, “Ananias,” and he replied, “Here I am,t Lord.”11 Then the Lord told him, “Get up and go to the street called ‘Straight,’s and at Judas’ house look for a man from Tarsus named Saul. For he is praying,12 and he has seen in a visionss a man named Ananias come in and place his hands on him so that he may see again.”13 But Ananias replied,s “Lord, I have heard from many peoplet about this man, how much harm he has done to your saints in Jerusalem,14 and here he has authority from the chief priests to imprisont all who call on your name!”s15 But the Lord said to him, “Go, because this man is my chosen instrumentt to carry my name before Gentiles and kings and the people of Israel.t16 For I will show him how much he must suffer for the sake of my name.”t17 So Ananias departed and entered the house, placedt his hands on Sault and said, “Brother Saul, the Lord Jesus, who appeared to you on the road as you came here,t has sent me so that you may see again and be filled with the Holy Spirit.”s18 Immediatelyt something like scalest fell from his eyes, and he could see again. Het got up and was baptized,

19 and after taking some food, his strength returned.
For several dayst he was with the disciples in Damascus,20 and immediately he began to proclaim Jesus in the synagogues,s saying, “This man is the Son of God.”ts21 Allt who heard him were amazed and were saying, “Is this nott the man who in Jerusalem was ravagingt those who call on this name, and who had come here to bring them as prisonerst to the chief priests?”

22 But Saul became more and more capable,t and was causing consternationt among the Jews who lived in Damascus by provingt that Jesust is the Christ.ts

Saul’s Escape from Damascus

23 Now after some days had passed, the Jews plotteds together to kill him,24 but Saul learned of their plot against him.t They were also watchingt the city gatest day and night so that they could kill him.

25 But his disciples took him at night and let him down through an openingt in the wall by lowering him in a basket.t

Saul Returns to Jerusalem

26 When he arrived in Jerusalem,s he attempted to associatet with the disciples, and they were all afraid of him, because they did not believet that he was a disciple.27 But Barnabas tookt Saul,t broughtt him to the apostles, and related to them how he had seen the Lord on the road, thatt the Lord had spoken to him, and how in Damascus he had spoken out boldlyt in the name of Jesus.28 So he was staying with them, associating openly with themt in Jerusalem, speaking out boldly in the name of the Lord.29 He was speaking and debatingt with the Greek-speaking Jews,t but they were trying to kill him.

30 When the brothers found out about this, they brought him down to Caesareass and sent him away to Tarsus.

31 Thent the church throughout Judea, Galilee,t and Samaria experiencedt peace and thus was strengthened.t Livingt in the fear of the Lord and in the encouragement of the Holy Spirit, the churcht increased in numbers.

Peter Heals Aeneas

32 Nowt as Peter was traveling around from place to place,t he also came down to the saints who lived in Lydda.s33 He found there a man named Aeneas who had been confined to a mattress for eight years becauset he was paralyzed.34 Petert said to him, “Aeneas, Jesus the Christst heals you. Get up and make your own bed!”t And immediately he got up.

35 Allt those who lived in Lyddas and Sharons saw him, and theyt turneds to the Lord.

Peter Raises Dorcas

36 Now in Joppas there was a disciple named Tabitha (which in translation meanst Dorcas).s She was continually doing good deeds and acts of charity.t37 At that timet she became sickt and died. When they had washedt her body,t they placed it in an upstairs room.38 Because Lyddas was near Joppa, when the disciples heard that Peter was there, they sent two men to him and urged him, “Come to us without delay.”t39 So Peter got up and went with them, andt when he arrivedt they brought him to the upper room. Allt the widows stood beside him, crying and showing himt the tunicst and other clothingt Dorcas used to maket while she was with them.40 But Peter sent them all outside,t knelt down,t and prayed. Turningt to the body, he said, “Tabitha, get up.” Then she opened her eyes, and when she saw Peter, she sat up.s41 He gavet her his hand and helped her get up. Then he calledt the saints and widows and presented her alive.42 This became known throughout allt Joppa, and many believed in the Lord.s

43 Sot Petert stayed many days in Joppa with a man namedt Simon, a tanner.t