1 Mooseksen 3

1 Mutta käärme oli kavalin kaikista kedon eläimistä, jotka Herra Jumala oli tehnyt; ja se sanoi vaimolle: "Onko Jumala todellakin sanonut: 'Älkää syökö kaikista paratiisin puista'?" 2 Niin vaimo vastasi käärmeelle: "Me saamme syödä muiden puiden hedelmiä paratiisissa, 3 mutta sen puun hedelmästä, joka on keskellä paratiisia, on Jumala sanonut: 'Älkää syökö siitä älkääkä koskeko siihen, ettette kuolisi'." 4 Niin käärme sanoi vaimolle: "Ette suinkaan kuole; 5 vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne, ja te tulette niinkuin Jumala tietämään hyvän ja pahan".

6 Ja vaimo näki, että siitä puusta oli hyvä syödä ja että se oli ihana katsella ja suloinen puu antamaan ymmärrystä; ja hän otti sen hedelmästä ja söi ja antoi myös miehellensä, joka oli hänen kanssansa, ja hänkin söi. 7 Silloin aukenivat heidän molempain silmät, ja he huomasivat olevansa alasti; ja he sitoivat yhteen viikunapuun lehtiä ja tekivät itselleen vyöverhot. 8 Ja he kuulivat, kuinka Herra Jumala käyskenteli paratiisissa illan viileydessä. Ja mies vaimoineen lymysi Herran Jumalan kasvojen edestä paratiisin puiden sekaan.

9 Mutta Herra Jumala huusi miestä ja sanoi hänelle: "Missä olet?" 10 Hän vastasi: "Minä kuulin sinun askeleesi paratiisissa ja pelkäsin, sillä minä olen alasti, ja sentähden minä lymysin".

11 Ja hän sanoi: "Kuka sinulle ilmoitti, että olet alasti? Etkö syönyt siitä puusta, josta minä kielsin sinua syömästä?" 12 Mies vastasi: "Vaimo, jonka annoit olemaan minun kanssani, antoi minulle siitä puusta, ja minä söin". 13 Niin Herra Jumala sanoi vaimolle: "Mitäs olet tehnyt?" Vaimo vastasi: "Käärme petti minut, ja minä söin".

14 Ja Herra Jumala sanoi käärmeelle: "Koska tämän teit, kirottu ole sinä kaikkien karjaeläinten ja kaikkien metsän eläinten joukossa. Vatsallasi sinun pitää käymän ja tomua syömän koko elinaikasi. 15 Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän." 16 Ja vaimolle hän sanoi: "Minä teen suuriksi sinun raskautesi vaivat, kivulla sinun pitää synnyttämän lapsia; mutta mieheesi on sinun halusi oleva, ja hän on sinua vallitseva".

17 Ja Aadamille hän sanoi: "Koska kuulit vaimoasi ja söit puusta, josta minä kielsin sinua sanoen: 'Älä syö siitä', niin kirottu olkoon maa sinun tähtesi. Vaivaa nähden sinun pitää elättämän itseäsi siitä koko elinaikasi; 18 orjantappuroita ja ohdakkeita se on kasvava sinulle, ja kedon ruohoja sinun on syötävä. 19 Otsasi hiessä sinun pitää syömän leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinä olet otettu. Sillä maasta sinä olet, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman." 20 Ja mies antoi vaimolleen nimen Eeva, sillä hänestä tuli kaiken elävän äiti. 21 Ja Herra Jumala teki Aadamille ja hänen vaimollensa puvut nahasta ja puki ne heidän yllensä.

22 Ja Herra Jumala sanoi: "Katso, ihminen on tullut sellaiseksi kuin joku meistä, niin että hän tietää hyvän ja pahan. Kun ei hän nyt vain ojentaisi kättänsä ja ottaisi myös elämän puusta ja söisi ja eläisi iankaikkisesti!" 23 Niin Herra Jumala ajoi hänet pois Eedenin paratiisista viljelemään maata, josta hän oli otettu. 24 Ja hän karkoitti ihmisen ja asetti Eedenin paratiisin itäpuolelle kerubit ynnä välkkyvän, leimuavan miekan vartioitsemaan elämän puun tietä.

Genesis 3

The Temptation and the Fall

1 Nowt the serpents was more shrewdts than any of the wild animalst that the Lord God had made. He said to the woman, “Is it really true thatt Gods said, ‘You must not eat from any tree of the orchard’?”t2 The woman said to the serpent, “We may eatt of the fruit from the trees of the orchard;3 but concerning the fruit of the tree that is in the middle of the orchard God said, ‘You must not eat from it, and you must not touch it,s or else you will die.’”t4 The serpent said to the woman, “Surely you will not die,ts

5 for God knows that when you eat from it your eyes will opent and you will be like divine beings who knowt good and evil.”s
6 Whent the woman saw that the tree produced fruit that was good for food,t was attractivets to the eye, and was desirable for making one wise,ts she took some of its fruit and ate it.ts She also gave some of it to her husband who was with her, and he ate it.s

7 Then the eyes of both of them opened, and they knew they were naked; so they sewed fig leaves together and made coverings for themselves.

The Judgment Oracles of God at the Fall

8 Then the man and his wife heard the sound of the Lord God moving aboutt in the orchard at the breezy timet of the day, and they hidt from the Lord God among the trees of the orchard.9 But the Lord God called tot the man and said to him, “Where are you?”s10 The man replied,t “I heard you moving aboutt in the orchard, and I was afraid because I was naked, so I hid.”11 And the Lord Godt said, “Who told you that you were naked?s Did you eat from the tree that I commanded you not to eat from?”s12 The man said, “The woman whom you gave me, she gavet me some fruitt from the tree and I ate it.”

13 So the Lord God said to the woman, “What is thist you have done?” And the woman replied, “The serpents trickedt me, and I ate.”

14 The Lord God said to the serpent,s
“Because you have done this,
cursedt are you above all the wild beasts
and all the living creatures of the field!
On your belly you will crawlt
and dust you will eats all the days of your life.

15 And I will put hostilityt between you and the woman
and between your offspring and her offspring;s
her offspring will attackt your head,
andt yous will attack her offspring’s heel.”ts

16 To the woman he said,
“I will greatly increaset your labor pains;t
with pain you will give birth to children.
You will want to control your husband,t
but he will dominatets you.”

17 But to Adamt he said,
“Because you obeyedt your wife
and ate from the tree about which I commanded you,
‘You must not eat from it,’
cursed is the grounds thanks to you;t
in painful toil you will eats of it all the days of your life.

18 It will produce thorns and thistles for you,
but you will eat the graint of the field.

19 By the sweat of your browt you will eat food
until you return to the ground,s
for out of it you were taken;
for you are dust, and to dust you will return.”s
20 The mant named his wife Eve,s becauset she was the mother of all the living.t21 The Lord God made garments from skins for Adam and his wife, and clothed them.22 And the Lord God said, “Nowt that the man has become like one of us,s knowingt good and evil, he must not be allowedt to stretch out his hand and take also from the tree of life and eat, and live forever.”23 So the Lord God expelled himt from the orchard in Eden to cultivate the ground from which he had been taken.

24 When he drovet the man out, he placed on the eastern sidet of the orchard in Eden angelic sentriests who used the flame of a whirling swordt to guard the way to the tree of life.