1 Mooseksen 39

1 Ja Joosef vietiin Egyptiin, ja Potifar, egyptiläinen mies, joka oli faraon hoviherra ja henkivartijain päämies, osti hänet ismaelilaisilta, jotka olivat hänet sinne tuoneet. 2 Mutta Herra oli Joosefin kanssa, niin että hän menestyi kaikessa, ja hän oleskeli isäntänsä, egyptiläisen, talossa. 3 Ja hänen isäntänsä näki, että Herra oli hänen kanssaan ja että Herra antoi kaiken, mitä hän teki, menestyä hänen käsissään. 4 Niin Joosef saavutti hänen suosionsa ja sai palvella häntä. Ja hän asetti hänet talonsa hoitajaksi ja uskoi hänen haltuunsa kaikki, mitä hänellä oli. 5 Ja siitä ajasta lähtien, kun hän oli uskonut hänen hoitoonsa talonsa ja kaiken, mitä hänellä oli, Herra siunasi egyptiläisen taloa Joosefin tähden, ja Herran siunaus oli kaikessa, mitä hänellä oli kotona ja kedolla. 6 Niin hän jätti Joosefin haltuun kaikki, mitä hänellä oli, eikä hän itse välittänyt mistään, paitsi ruuasta, jota hän söi.

7 Mutta Joosefilla oli kaunis vartalo ja kauniit kasvot. Ja tapahtui jonkun ajan kuluttua, että hänen isäntänsä puoliso iski silmänsä Joosefiin ja sanoi: "Makaa minun kanssani". 8 Mutta hän kieltäytyi ja sanoi isäntänsä puolisolle: "Katso, isäntäni ei itse välitä mistään, mitä talossa on, vaan on uskonut minun haltuuni kaikki, mitä hänellä on. 9 Hänellä ei ole tässä talossa enemmän valtaa kuin minulla, eikä hän ole kieltänyt minulta mitään, paitsi sinut, koska olet hänen puolisonsa. Kuinka minä siis tekisin niin suuren pahanteon ja rikkoisin Jumalaa vastaan!" 10 Ja vaikka vaimo joka päivä puhui sellaista Joosefille, ei tämä suostunut makaamaan hänen vieressänsä eikä olemaan hänen kanssaan. 11 Mutta eräänä päivänä, kun Joosef tuli taloon toimittamaan askareitaan eikä ketään talonväestä ollut sisällä saapuvilla, 12 tarttui hän Joosefin vaippaan ja sanoi: "Makaa minun kanssani". Mutta tämä jätti vaippansa hänen käsiinsä, pakeni ja riensi ulos.

13 Kun hän nyt huomasi, että Joosef oli jättänyt vaippansa hänen käsiinsä ja paennut ulos, 14 huusi hän talonväkeään ja sanoi heille näin: "Katsokaa, hän on tuonut meille hebrealaisen miehen pitämään meitä pilkkanaan; tämä tuli luokseni maatakseen minun kanssani, mutta minä huusin kovalla äänellä. 15 Ja kun hän kuuli minun kirkaisevan ja huutavan, jätti hän vaippansa viereeni, pakeni ja riensi ulos." 16 Ja hän pani vaipan viereensä siksi, kunnes Joosefin isäntä tuli kotiin. 17 Ja hän puhui hänelle samalla tavalla, sanoen: "Tuo hebrealainen orja, jonka olet tuonut meille, tuli luokseni pitämään minua pilkkanaan; 18 mutta kun minä kirkaisin ja huusin, jätti hän vaippansa viereeni ja pakeni ulos".

19 Kun hänen isäntänsä kuuli puolisonsa kertovan ja sanovan: "Näin sinun orjasi on tehnyt minulle", syttyi hänen vihansa. 20 Ja Joosefin isäntä otti hänet ja pani hänet vankilaan, paikkaan, jossa kuninkaan vangit säilytettiin; ja hän jäi siihen vankilaan.

21 Mutta Herra oli Joosefin kanssa ja soi hänen saavuttaa suosiota ja päästä vankilan päällikön armoihin. 22 Ja vankilan päällikkö uskoi kaikki vangit, jotka vankilassa olivat, Joosefin haltuun. Ja kaikki, mitä siellä toimitettiin, tehtiin hänen toimestaan. 23 Eikä vankilan päällikkö ollenkaan valvonut sitä, mikä oli Joosefille uskottu, sillä Herra oli Joosefin kanssa. Ja Herra antoi menestyä sen, mitä hän teki.

Genesis 39

Joseph in Egypt

Joseph and Potiphar's wife

1 The Ishmaelites took Joseph to Egypt and sold him to Potiphar, the king'st official in charge of the palace guard.

2-3 So Joseph lived in the home of Potiphar, his Egyptian owner.t
Soon Potiphar realized that the Lord was helping Joseph to be successful in whatever he did. 4 Potiphar liked Joseph and made him his personal assistant, putting him in charge of his house and all his property. 5 Because of Joseph, the Lord began to bless Potiphar's family and fields.

6 Potiphar left everything up to Joseph, and with Joseph there, the only decision he had to make was what he wanted to eat.
Joseph was well-built and handsome, 7 and Potiphar's wife soon noticed him. She asked him to make love to her, 8 but he refused and said, “My master isn't worried about anything in his house, because he has placed me in charge of everything he owns. 9 No one in my master's house is more important than I am. The only thing he hasn't given me is you, and that's because you are his wife. I won't sin against God by doing such a terrible thing as this.”

10 She kept begging Joseph day after day, but he refused to do what she wanted or even to go near her.
11 One day, Joseph went to Potiphar's house to do his work, and none of the other servants were there.

12 Potiphar's wife grabbed hold of his coat and said, “Make love to me!” Joseph ran out of the house, leaving her hanging on to his coat.
13 When this happened, 14 she called in her servants and said, “Look! This Hebrew has come just to make fools of us. He tried to rape me, but I screamed for help.

15 And when he heard me scream, he ran out of the house, leaving his coat with me.”
16 Potiphar's wife kept Joseph's coat until her husband came home. 17 Then she said, “That Hebrew slave of yours tried to rape me!

18 But when I screamed for help, he left his coat and ran out of the house.”
19 Potiphar became very angry

20 and threw Joseph in the same prison where the king's prisoners were kept.
While Joseph was in prison, 21 the Lord helped him and was good to him. He even made the jailer like Joseph so much thatt 22 he put him in charge of the other prisoners and of everything that was done in the jail. 23 The jailer did not worry about anything, because the Lord was with Joseph and made him successful in all that he did.