3 Mooseksen 27

1 Ja Herra puhui Moosekselle sanoen: 2 "Puhu israelilaisille ja sano heille: Jos jollakin on täytettävänä lupaus Herralle ja sinun on arvioitava luvatun ihmisen arvo, 3 niin arvioitse mies, joka on kahdenkymmenen ja kuudenkymmenen vuoden välillä, viiteenkymmeneen hopeasekeliin pyhäkkösekelin painon mukaan; 4 mutta jos se on nainen, arvioitse hänet kolmeenkymmeneen sekeliin. 5 Viisivuotisesta kaksikymmenvuotiseen asti arvioitse miehenpuoli kahteenkymmeneen sekeliin ja vaimonpuoli kymmeneen sekeliin. 6 Kuukauden vanhasta viisivuotiseen asti arvioitse miehenpuoli viiteen hopeasekeliin ja vaimonpuoli kolmeen hopeasekeliin. 7 Kuusikymmenvuotinen ja sitä vanhempi miehenpuoli arvioitse viiteentoista sekeliin ja vaimonpuoli kymmeneen sekeliin. 8 Jos joku on liian köyhä maksamaan arviohintaa, vietäköön hänet papin eteen, ja pappi arvioikoon hänet; lupauksen tekijän varojen mukaan arvioikoon pappi hänet. 9 Mutta jos lupaus koskee karjaa, josta voidaan tuoda uhrilahja Herralle, olkoon kaikki, mikä siitä annetaan Herralle, pyhää. 10 Sitä älköön vaihdettako älköönkä muutettako; ei hyvää huonoon eikä huonoa hyvään. Jos joku kuitenkin vaihtaa eläimen toiseen, olkoon sekä se että siihen vaihdettu pyhä. 11 Mutta jos se on saastainen eläin, mikä tahansa, joita ei saa tuoda uhrilahjaksi Herralle, niin vietäköön eläin papin eteen; 12 ja pappi arvioikoon sen tarkastaen, onko se hyvä vai huono. Olkoon sillä se arviohinta, jonka pappi määrää. 13 Jos omistaja tahtoo sen lunastaa, antakoon arviohinnan lisäksi viidennen osan siitä.

14 Ja jos joku pyhittää talonsa pyhäksi lahjaksi Herralle, niin pappi arvioikoon sen tarkastaen, onko se hyvä vai huono. Olkoon sillä se arviohinta, jonka pappi määrää. 15 Mutta jos se, joka on talonsa pyhittänyt, tahtoo lunastaa sen, niin antakoon arviosumman lisäksi viidennen osan siitä; ja niin se on hänen omansa. 16 Jos joku pyhittää Herralle kappaleen perintömaatansa, niin arvioi se kylvön suuruuden mukaan; hoomer-mitta ohria vastatkoon viittäkymmentä hopeasekeliä. 17 Jos hän pyhittää peltonsa riemuvuodesta alkaen, jääköön sille arvioimasi täysi hinta. 18 Mutta jos hän pyhittää peltonsa riemuvuoden jälkeen, laskekoon pappi hänelle rahasumman niiden vuosien luvun mukaan, jotka ovat jäljellä seuraavaan riemuvuoteen; ja se vähennettäköön sinun arvioimastasi hinnasta. 19 Ja jos se, joka pellon on pyhittänyt, tahtoo lunastaa sen, niin antakoon arvioimasi hinnan lisäksi viidennen osan siitä; ja niin se jää hänen omakseen. 20 Mutta jos hän ei lunasta peltoa, vaan myy sen toiselle, ei se enää ole lunastettavissa; 21 vaan kun pelto riemuvuotena tulee vapaaksi, olkoon se Herralle pyhitetty, niinkuin vihitty pelto; se joutuu papin omaisuudeksi. 22 Jos joku Herralle pyhittää ostamansa pellon, joka ei ole hänen perintömaatansa, 23 laskekoon pappi hänelle arviohinnan riemuvuoteen asti; ja hän suorittakoon samana päivänä arvioimasi hinnan pyhänä lahjana Herralle. 24 Riemuvuotena pelto palautukoon sille, jolta se on ostettu ja jonka perintömaata se on. 25 Ja kaikki sinun arvioimisesi tapahtukoon pyhäkkösekelin painon mukaan; sekelissä olkoon kaksikymmentä geeraa.

26 Mutta karjan esikoista, joka ensiksi syntyneenä jo on Herran oma, älköön kukaan pyhittäkö; olipa se härkä tai lammas, se on jo Herran oma. 27 Jos se on saastaisia eläimiä, lunastakoon omistaja sen sinun arvioimastasi hinnasta ja pankoon lisäksi viidennen osan sen arvosta; jos sitä ei lunasteta, myytäköön se arvioimaasi hintaan. 28 Mitään vihittyä, mitä hyvänsä, jonka joku on vihkinyt Herralle omaisuudestansa, olipa se ihminen tai eläin tai perintömaa, älköön myytäkö älköönkä lunastettako; sillä kaikki vihitty on korkeasti-pyhää, Herran omaa. 29 Ihmistä, ketä hyvänsä, joka on tuhon omaksi vihitty, älköön lunastettako, vaan hänet surmattakoon. 30 Kaikki maan kymmenykset, sekä pellon viljasta että puiden hedelmistä, ovat Herran omat, pyhä lahja Herralle. 31 Jos joku tahtoo lunastaa jotakin kymmenyksistänsä, antakoon hän siihen lisäksi viidennen osan. 32 Ja kaikki kymmenykset raavaskarjasta ja pikkukarjasta, joka kymmenes eläin kaikesta, mikä kulkee paimenen sauvan alitse, olkoot pyhä lahja Herralle. 33 Älköön kysyttäkö, onko se hyvä vai huono, älköönkä sitä vaihdettako. Jos joku kuitenkin vaihtaa sen, niin olkoon sekä se että siihen vaihdettu pyhä; älköön niitä lunastettako." 34 Nämä ovat ne käskyt, jotka Herra Siinain vuorella antoi Moosekselle israelilaisia varten.

Leviticus 27

Redemption of Vowed People

1 The Lord spoke to Moses:2 “Speak to the Israelites and tell them, ‘When a man makes a special votive offeringt based on the conversion value of persons to the Lord,t3 the conversion value of the malet from twenty years old up to sixty years oldt is fifty shekels by the standard of the sanctuary shekel.t4 If the person is a female, the conversion value is thirty shekels.5 If the person is from five years old up to twenty years old, the conversion value of the male is twenty shekels, and for the female ten shekels.6 If the person is one month old up to five years old, the conversion value of the male is five shekels of silver,t and for the female the conversion value is three shekels of silver.7 If the person is from sixty years old and older, if he is a male the conversion value is fifteen shekels, and for the female ten shekels.

8 If he is too poor to pay the conversion value, he must stand the person before the priest and the priest will establish his conversion value;t according to what the man who made the vow can afford,t the priest will establish his conversion value.

Redemption of Vowed Animals

9 “‘If what is vowed is a kind of animal from which an offering may be presentedt to the Lord, anything which he gives to the Lord from this kind of animalt will be holy.10 He must not replace or exchange it, good for bad or bad for good, and if he does indeed exchange one animal for another animal, then both the original animalt and its substitute will be holy.11 If what is vowed is an unclean animal from which an offering must not be presented to the Lord, then he must stand the animal before the priest,12 and the priest will establish its conversion value,t whether good or bad. According to the assessed conversion value of the priest, thus it will be.

13 If, however, the person who made the vow redeems the animal,t he must add one fifth tot its conversion value.

Redemption of Vowed Houses

14 “‘If a man consecrates his house as holy to the Lord, the priest will establish its conversion value, whether good or bad. Just as the priest establishes its conversion value, thus it will stand.t

15 If the one who consecrates it redeems his house, he must add to it one fifth of its conversion value in silver, and it will belong to him.t

Redemption of Vowed Fields

16 “‘If a man consecrates to the Lord some of his own landed property, the conversion value must be calculated in accordance with the amount of seed needed to sow it,t a homer of barley seed being priced at fifty shekels of silver.t17 If he consecrates his field in the jubilee year,t the conversion value will stand,18 but ift he consecrates his field after the jubilee, the priest will calculate the pricet for him according to the years that are left until the next jubilee year, and it will be deducted from the conversion value.19 If, however, the one who consecrated the field redeems it,t he must add to it one fifth of the conversion pricet and it will belong to him.t20 If he does not redeem the field, but sellst the field to someone else, he may never redeem it.

21 When it revertst in the jubilee, the field will be holy to the Lord like a permanently dedicated field;t it will become the priest’s property.t
22 “‘If he consecrates to the Lord a field he has purchased,t which is not part of his own landed property,23 the priest will calculate for him the amount of its conversion value until the jubilee year, and he must payt the conversion value on that jubilee day as something that is holy to the Lord.24 In the jubilee year the field will return to the one from whom he bought it, the one to whom it belongs as landed property.

25 Every conversion value must be calculated by the standard of the sanctuary shekel;t twenty gerahs to the shekel.

Redemption of the Firstborn

26 “‘Surely no man may consecrate a firstborn that already belongs to the Lord as a firstborn among the animals; whether it is an ox or a sheep, it belongs to the Lord.t

27 If, however,t it is among the unclean animals, he may ransom it according tot its conversion value and must add one fifth to it, but if it is not redeemed it must be sold according to its conversion value.

Things Permanently Dedicated to the Lord

28 “‘Surely anything which a man permanently dedicates to the Lordt from all that belongs to him, whether from people, animals, or his landed property, must be neither sold nor redeemed; anything permanently dedicated is most holy to the Lord.

29 Any human being who is permanently dedicatedt must not be ransomed; such a person must be put to death.

Redemption of the Tithe

30 “‘Any tithet of the land, from the grain of the land or from the fruit of the trees, belongs to the Lord; it is holy to the Lord.31 If a man redeemst part of his tithe, however, he must add one fifth to it.t32 All the tithe of herd or flock, everything which passes under the rod, the tenth one will be holy to the Lord.s

33 The ownert must not examine the animals to distinguish between good and bad, and he must not exchange it. If, however, he does exchange it,t both the original animalt and its substitute will be holy.t It must not be redeemed.’”

Final Colophon

34 These are the commandments which the Lord commanded Moses to tell the Israelitest at Mount Sinai.