Luukkaan 8

1 Ja sitte tapahtui, että hän vaelsi lävitse kaupungeita ja kyliä saarnaten ja ilmoittain evankeliumia Jumalan valtakunnasta, ja ne kaksitoistakymmentä hänen kanssansa,2 Ja muutamat vaimot, jotka olivat parannetut pahoista hengistä ja taudeista, nimittäin: Maria, joka kutsuttiin Magdalena, josta seitsemän perkelettä oli lähtenyt ulos,3 Ja Johanna, Kusaan, Herodeksen voudin emäntä, ja Susanna ja monta muuta, jotka tavarastansa häntä palvelivat.4 Mutta kuin paljo kansaa kokoontui, ja he riensivät jokaisesta kaupungista hänen tykönsä, sanoi hän vertauksella:5 Kylväjä meni ulos siementänsä kylvämään; ja kuin hän kylvi, lankesi muutama tien oheen, ja se tallattiin, ja taivaan linnut söivät sen.6 Ja muutama lankesi kivistöön, ja kuin se tuli ylös, kuivettui se, ettei ollut märkyyttä.7 Ja muutama lankesi orjantappuroihin, ja orjantappurat ynnä kävivät ylös ja tukahduttivat sen.8 Ja muutama lankesi hyvään maahan, ja kuin se kävi ylös, teki se satakertaisen hedelmän. Kuin hän tämän sanoi, huusi hän: jolla on korvat kuulla, se kuulkaan.9 Niin hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä, sanoen: mikä olis tämä vertaus?10 Niin hän sanoi: teille on annettu tuta Jumalan valtakunnan salaudet, mutta muille vertausten kautta, ettei heidän sitä pitäis näkemän, vaikka näkisivät, eikä ymmärtämän, vaikka he kuulisivat.11 Mutta tämä on vertaus: siemen on Jumalan sana.12 Mutta jotka tien oheen, ovat ne, jotka kuulevat; sitte tulee perkele ja ottaa sanan heidän sydämestänsä, ettei he uskoisi ja vapaaksi tulisi.13 Mutta jotka kivistöön, ovat ne, kuin he kuulevat, ottavat he sanan ilolla vastaan; ja ei heillä ole juurta, hetkeksi he uskovat, ja kiusauksen ajalla lankeevat pois.14 Mutta se mikä orjantappuroihin lankesi, ovat ne, jotka kuulevat, ja menevät pois, ja tukahutetaan surusta, rikkaudesta ja elämän hekumasta, eikä kanna hedelmää.15 Mutta jotka hyvään maahan, ovat ne, jotka sanan kuulevat ja kätkevät hyvällä ja toimellisella sydämellä, ja saattavat hedelmän kärsivällisyydessä.16 Niin ei kenkään, joka kynttilän sytyttää, peitä sitä astialla eli pane pöydän alle; mutta panee sen kynttilänjalkaan, että sisälle tulevaiset näkisivät valkeuden.17 Sillä ei ole mitään salattu, joka ei ilmi tule, eikä peitetty, joka ei tiettäväksi ja julki tule.18 Katsokaat siis, kuinka te kuulette; sillä jolla on, hänelle pitää annettaman: jolla taas ei ole, sekin kuin hänellä näkyy olevan, otetaan häneltä pois.19 Niin tulivat hänen äitinsä ja veljensä hänen tykönsä, eikä saaneet häntä puhutella kansalta.20 Ja se ilmoitettiin hänelle, sanoen: sinun äitis ja veljes seisovat ulkona ja tahtovat sinua nähdä.21 Niin hän vastasi ja sanoi heille: minun äitini ja veljeni ovat ne, jotka Jumalan sanan kuulevat ja tekevät sen.22 Ja yhtenä päivänä tapahtui, että hän haahteen astui ja hänen opetuslapsensa, ja sanoi heille: menkäämme ylitse toiselle rannalle, ja he menivät.23 Mutta kuin he purjehtivat, niin hän nukkui, ja tuulispää nosti aallon meressä; ja he laineilta täytettiin, ja olivat suuressa hädässä.24 Niin he menivät ja herättivät häntä sanoen: Mestari, Mestari! me hukumme. Niin hän nousi ylös, nuhteli tuulta ja veden aaltoa; ja ne lakkasivat, ja tuli tyveneksi.25 Niin hän sanoi heille: kussa teidän uskonne on? Mutta he peljästyivät ja ihmettelivät, sanoen keskenänsä: kuka siis tämä on? sillä hän käskee myös tuulta ja vettä, ja nekin ovat hänelle kuuliaiset.26 Ja he purjehtivat Gadaralaisten maan puoleen, ja joka on Galilean kohdalla.27 Ja kuin hän maalle meni, kohtasi hänen kaupungista mies, jolla olivat perkeleet jo kauvan aikaa olleet, ja joka ei pukenut vaatteita yllensä, eikä ollut huoneessa, vaan haudoissa.28 Mutta kuin hän näki Jesuksen, huusi hän ja lankesi hänen eteensä maahan, ja sanoi suurella äänellä: mitä minun on sinun kanssas, Jesus, ylimmäisen Jumalan Poika? Minä rukoilen sinua, älä minua vaivaa.29 Sillä hän oli käskenyt riettaisen hengen ihmisestä mennä ulos, joka kauvan aikaa oli häntä vaivannut: ja hän oli kahleilla sidottu, ja jalkaraudoissa pidetty, ja rikkoi siteet, ja vietiin perkeleeltä korpeen.30 Mutta Jesus kysyi häneltä ja sanoi: mikä sinun nimes on? hän sanoi: legio; sillä monta perkelettä oli häneen mennyt sisälle.31 Ja he rukoilivat häntä, ettei hän käskisi heitä syvyyteen mennä.32 Niin siellä oli suuri lauma sikoja syömässä vuorella. Ja he rukoilivat häntä, että hän sallis heidän niihin mennä. Ja hän salli heidät.33 Niin perkeleet läksivät ulos ihmisestä ja menivät sikoihin, ja lauma syöksi itsensä äkisti jyrkältä mereen ja läkähtyi.34 Mutta kuin paimenet näkivät, mitä tapahtui, pakenivat he, menivät pois ja ilmoittivat sen kaupungissa ja kylissä.35 Niin he menivät ulos katsomaan sitä, mikä tapahtunut oli, ja tulivat Jesuksen tykö, ja löysivät sen ihmisen, josta perkeleet lähteneet olivat, istuvan vaatetettuna ja taidossansa Jesuksen jalkain juuressa; ja he pelkäsivät.36 Mutta myös ne, jotka sen nähneet olivat, ilmoittivat heille, kuinka se perkeleeltä riivattu oli terveeksi tullut.37 Ja kaikki Gadaralaiset lähimaakunnan joukko rukoili häntä menemään pois heidän tyköänsä; sillä heidän päällensä oli tullut suuri pelko. Niin hän meni haahteen ja tuli jälleen takaisin.38 Mutta mies, josta perkeleet olivat lähteneet ulos, rukoili häntä, että hän sais olla hänen kanssansa. Mutta Jesus laski hänen pois, sanoen:39 Palaja kotias ja ilmoita, kuinka suuret työt Jumala sinulle teki. Ja hän meni pois ja saarnasi ympäri kaiken kaupungin, kuinka suuret työt Jesus hänelle teki.40 Ja tapahtui, kuin Jesus palasi, otti kansa hänen vastaan; sillä kaikki odottivat häntä.41 Ja katso, mies tuli, jonka nimi oli Jairus, ja se oli synagogan päämies, ja lankesi Jesuksen jalkain juureen ja rukoili häntä tulemaan huoneesensa.42 Sillä hänellä oli ainoa tytär, lähes kahdentoistakymmenen vuotinen, ja se kuoli. Mutta hänen mennessänsä ahdisti kansa häntä.43 Ja yksi vaimo, joka oli punaista tautia kaksitoistakymmentä vuotta sairastanut, ja oli kaiken saatunsa parantajille kuluttanut, ja ei voitu keltään parannettaa;44 Mutta kuin hän kävi takana ja rupesi hänen vaatteensa palteesen, niin kohta hänen verensä juoksu asettui.45 Ja Jesus sanoi: kuka on se, joka minuun rupesi? Mutta kuin he kaikki kielsivät, sanoi Pietari ja ne, jotka hänen kanssansa olivat: Mestari, kansa ahdistaa ja tunkee sinua, ja sinä sanot: kuka minuun rupesi?46 Mutta Jesus sanoi: joku minuun rupesi, sillä minä tunsin voiman minusta lähteneen ulos.47 Mutta kuin vaimo näki, ettei se salaa ollut, tuli hän vapisten, ja maahan lankesi hänen eteensä, ja julisti kaikelle kansalle, minkä syyn tähden hän oli häneen ruvennut, ja kuinka hän niin äkisti terveeksi tuli.48 Mutta hän sanoi hänelle: ole hyvässä turvassa, tyttäreni, sinun uskos on sinua auttanut: mene rauhaan!49 Kuin hän vielä puhui, tuli yksi synagogan päämiehiltä, sanoen hänelle: sinun tyttäres on kuollut: älä Mestaria vaivaa.50 Vaan kuin Jesus sen kuuli, vastasi hän häntä, sanoen: älä pelkää: usko ainoastaan, niin hän paranee.51 Mutta kuin hän huoneesen tuli sisälle; niin ei hän sallinut ketään tulla sisälle, vaan Pietarin ja Jakobin ja Johanneksen, ja sen lapsen isän ja äidin.52 Ja he kaikki itkivät ja parkuivat häntä. Vaan hän sanoi: älkäät itkekö: ei hän ole kuollut, vaan makaa.53 Ja he nauroivat häntä, tietäen, että se kuollut oli.54 Niin hän ajoi kaikki ulos, rupesi hänen käteensä ja huusi, sanoen: piikainen, nouse ylös!55 Ja hänen henkensä palasi, ja hän kohta nousi ylös. Ja käski hänelle antaa ruokaa.56 Ja hänen vanhempansa hämmästyivät: mutta hän haastoi heitä kellekään sanomasta sitä mikä tapahtui.

Luke 8

Jesus’ Ministry and the Help of Women

1 Some timet afterwardt he went on through townst and villages, preaching and proclaiming the good newss of the kingdom of God.s Thet twelve were with him,2 and also some womens who had been healed of evil spirits and disabilities:t Marys (called Magdalene), from whom seven demons had gone out,

3 and Joanna the wife of Cuzas (Herod’ss household manager),t Susanna, and many others who provided for thems out of their own resources.

The Parable of the Sower

4 While a large crowd was gathering and people were coming to Jesust from one town after another,t he spoke to themt in a parable:5 “A sower went out to sows his seed.t And as he sowed, some fell along the path and was trampled on, and the wild birdst devoured it.6 Other seed fell on rock,s and when it came up, it withered because it had no moisture.7 Other seed fell among the thorns,s and they grew up with it and chokeds it.

8 Butt other seed fell on good soil and grew,t and it produced a hundred times as much grain.”s As he said this,t he called out, “The one who has ears to hear had better listen!”t
9 Thent his disciples asked him what this parable meant.t

10 Het said, “You have been givent the opportunity to knowt the secretsts of the kingdom of God,s but for others they are in parables, so that although they see they may not see, and although they hear they may not understand.s
11 “Now the parable meanst this: The seed is the word of God.12 Those along the path are the ones who have heard; then the devils comes and takes away the words from their hearts, so that they may not believet and be saved.13 Thoset on the rock are the ones who receive the word with joy when they hear it, but they have no root. They believe for a while,s butt in a time of testingt fall away.s14 As for the seed thatt fell among thorns, these are the ones who hear, butt as they go on their way they are chokeds by the worries and riches and pleasures of life,s and their fruit does not mature.t

15 But as for the seed that landed on good soil, these are the ones who, after hearingt the word, cling to its with an honest and goods heart, and bear fruit with steadfast endurance.s

Showing the Light

16 “No one lightst a lamps and then covers it with a jar or puts it under a bed, but puts it on a lampstand so that those who come in can see the light.t17 For nothing is hiddens that will not be revealed,t and nothing concealed that will not be made known and brought to light.

18 So listen carefully,t for whoever has will be given more, butt whoever does not have, even what he thinks he hass will be taken from him.”

Jesus’ True Family

19 Now Jesus’t mother and his brotherss came to him, butt they could not get near him because of the crowd.20 Sot he was told, “Your mother and your brothers are standing outside, wanting to see you.”

21 But he repliedt to them, “My mother and my brothers are thoset who hear the word of God and do it.”s

Stilling of a Storm

22 Onet day Jesust got into a boats with his disciples and said to them, “Let’s go across to the other side of the lake.” Sot they set out,23 and as they sailed he fell asleep. Now a violent windstormt came down on the lake,s and the boatt started filling up with water, and they were in danger.24 Theyt camet and woke him, saying, “Master, Master,t we are about to die!” Sot he got up and rebukedt the wind and the raging waves;s they died down, and it was calm.

25 Thent he said to them, “Where is your faith?”s But they were afraid and amazed,s saying to one another, “Who then is this? He commands even the winds and the water,s and they obey him!”

Healing of a Demoniac

26 Sot they sailed over to the region of the Gerasenes,ss which is opposites Galilee.27 Ast Jesust stepped ashore,t a certain man from the townt met him who was possessed by demons.t For a long time this mant had worn no clothes and had not lived in a house, but amongt the tombs.28 When he sawt Jesus, he cried out, fellt down before him, and shouted with a loud voice, “Leave me alone,t Jesus, Son of the Most Highs God! I beg you, do not torments me!”29 For Jesust had started commandings the evilt spirit to come out of the man. (For it had seized him many times, sot he would be bound with chains and shacklest and kept under guard. Butt he would break the restraints and be driven by the demon into desertedt places.)s30 Jesus thent asked him, “What is your name?” Het said, “Legion,”s because many demons had entered him.31 And they began to begt him not to ordert them to depart into the abyss.t32 Now a large herd of pigs was feeding there on the hillside,t and the demonic spiritst begged Jesust to let them go into them. He gave them permission.s33 Sot the demons came out of the man and went into the pigs, and the herd of pigst rushed down the steep slope into the lake and drowned.34 Whent the herdsmen saw what had happened, they ran off and spread the newst in the townt and countryside.35 Sot the people went out to see what had happened, and they came to Jesus. Theyt found the man from whom the demons had gone out, sitting at Jesus’ feet, clothed and in his right mind, and they were afraid.36 Thoset who had seen it told them how the man who had been demon-possessed had been healed.t37 Thent all the people of the Gerasenesss and the surrounding regiont asked Jesust to leave them alone,t for they were seized with great fear.s Sot he got into the boat and left.t38 The man from whom the demons had gone out begged to got with him, but Jesust sent him away, saying,

39 “Return to your home,t and declaret what God has done for you.”s Sot he went away, proclaiming throughout the whole townt what Jesuss had done for him.

Restoration and Healing

40 Now when Jesus returned,ts the crowd welcomed him, because they were all waiting for him.41 Thent a man named Jairus, who was a rulert of the synagogue,s came up. Fallingt at Jesus’ feet, he pleadedt with him to come to his house,

42 because he had an only daughter, about twelve years old, and she was dying.t
As Jesus was on his way, the crowds presseds around him.43 Nowt a woman was there who had been suffering from a hemorrhaget for twelve yearss but could not be healed by anyone.44 Shet came up behind Jesust and touched the edges of his cloak,t and at once the bleedingts stopped.45 Thent Jesus asked,t “Who was it who touched me?” When they all denied it, Peters said, “Master, the crowds are surrounding you and pressings against you!”46 But Jesus said, “Someone touched me, for I know that power has gone outt from me.”47 Whent the woman saw that she could not escape notice,t she came trembling and fell down before him. Int the presence of all the people, she explained whyt she had touched him and how she had been immediately healed.

48 Thent he said to her, “Daughter, your faith has made you well.t Go in peace.”
49 While he was still speaking, someone from the synagogue ruler’st house came and said, “Your daughter is dead; do not trouble the teacher any longer.”50 But when Jesus heard this, he toldt him, “Do not be afraid; just believe, and she will be healed.”t51 Now when he came to the house, Jesust did not let anyone go in with him except Peter, John,t and James, and the child’s father and mother.52 Now they were alls wailing and mourningt for her, but he said, “Stop your weeping; she is not dead but asleep.”53 And they began making funt of him, because they knewt that she was dead.t54 But Jesust gently took her by the hand and said,t “Child, get up.”55 Hert spirit returned,s and she got up immediately. Thent he told them to give her something to eat.

56 Hert parents were astonished, but he ordered them to tell no ones what had happened.