Psalmien 69

1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Liljat"; Daavidin virsi. Pelasta minut, Jumala, sillä vedet käyvät minun sieluuni asti. 2  Minä olen vajonnut syvään, pohjattomaan liejuun, olen joutunut vetten syvyyksiin, ja virta tulvii minun ylitseni. 3  Minä olen väsynyt huutamisesta, minun kurkkuni kuivettuu, minun silmäni ovat rauenneet odottaessani Jumalaani. 4  Enemmän kuin hiuksia päässäni on niitä, jotka minua syyttömästi vihaavat; paljon on niitä, jotka tahtovat tuhota minut, jotka syyttä ovat vihollisiani; mitä en ole ryöstänyt, se täytyy minun maksaa. 5  Jumala, sinä tunnet minun hulluuteni, eivätkä minun vikani ole sinulta salassa. 6  Älä anna minussa häpeään joutua niiden, jotka odottavat sinua, Herra, Herra Sebaot. Älä salli minussa pettyä niiden, jotka etsivät sinua, Israelin Jumala. 7  Sillä sinun tähtesi minä kärsin herjausta, pilkka peittää minun kasvoni. 8  Veljilleni minä olen tullut vieraaksi, olen tullut oudoksi äitini lapsille. 9  Sillä kiivaus sinun huoneesi puolesta on minut kuluttanut, ja niiden herjaukset, jotka sinua herjaavat, ovat sattuneet minuun. 10  Minä, minun sieluni itki ja paastosi, mutta siitä koitui minulle vain herjausta. 11  Minä pukeuduin säkkipukuun, mutta tulin sananparreksi heidän suussaan. 12  Porteissa-istujat minusta jaarittelevat, ja väkijuomain juojat minusta laulavat.

13  Mutta minä rukoilen sinua, Herra, otollisella ajalla, sinua, Jumala, sinun suuren laupeutesi turvin. Vastaa minulle pelastavan uskollisuutesi tähden. 14  Päästä minut loasta, etten siihen vajoa, auta, että pääsen vihollisistani ja syvistä vesistä. 15  Älä anna vetten vuon minua upottaa, syvyyden minua niellä ja kuilun sulkea suutaan minun ylitseni. 16  Vastaa minulle, Herra, sillä sinun armosi on hyvä, käänny minun puoleeni suuressa laupeudessasi. 17  Älä peitä kasvojasi palvelijaltasi, sillä minä olen ahdistuksessa; joudu, vastaa minulle. 18  Lähesty minun sieluani ja lunasta se, vapahda minut vihollisteni tähden. 19  Sinä tiedät minun häväistykseni, minun häpeäni ja pilkkani, sinun edessäsi ovat julki kaikki minun ahdistajani. 20  Häväistys on särkenyt minun sydämeni, minä olen käynyt heikoksi; minä odotin sääliä, mutta en saanut, ja lohduttajia, mutta en löytänyt. 21  Koiruohoa he antoivat minun syödäkseni ja juottivat minulle janooni hapanviiniä.

22  Tulkoon heidän pöytänsä heille paulaksi, ansaksi noille suruttomille. 23  Soetkoot heidän silmänsä, niin etteivät näe, ja saata heidän lanteensa alati horjumaan. 24  Vuodata vihastuksesi heidän päällensä, ja yllättäköön heidät sinun vihasi hehku. 25  Joutukoon heidän leiripaikkansa autioksi, älköön heidän majoissansa asukasta olko. 26  Sillä he vainoavat sitä, jota sinä olet lyönyt, he juttelevat niiden tuskista, joita sinä olet haavoittanut. 27  Lisää heille rikosta rikoksen päälle, ja sinun vanhurskauteesi he älkööt pääskö. 28  Pyyhittäköön heidät pois elämän kirjasta, älköönkä heitä kirjoitettako vanhurskasten lukuun. 29  Mutta minä olen kurja ja vaivattu, suojatkoon minua sinun apusi, Jumala,

30  niin minä veisuulla kiitän Jumalan nimeä ja ylistän häntä kiitosvirsillä. 31  Se on Herralle otollisempi kuin härkä, kuin mulli, sarvipää ja sorkkajalka. 32  Nöyrät näkevät sen ja riemuitsevat; elpyköön teidän sydämenne, teidän, jotka etsitte Jumalaa. 33  Sillä Herra kuulee köyhiä eikä halveksi vankejansa. 34  Kiittäkööt häntä taivaat ja maa, meret ja kaikki, mitä niissä liikkuu. 35  Sillä Jumala on pelastava Siionin ja rakentava Juudan kaupungit, niin että he asettuvat niihin ja omistavat ne. 36  Hänen palvelijainsa jälkeläiset saavat sen perinnökseen, ja ne, jotka hänen nimeänsä rakastavat, saavat asua siinä.

Psalm 69

For the music director; according to the tune of “Lilies;” by David.

1 Deliver me, O God,
for the water has reached my neck.

2 I sink into the deep mire
where there is no solid ground;
I am in deep water,
and the current overpowers me.

3 I am exhausted from shouting for help;
my throat is sore;
my eyes grow tired of looking for my God.

4 Those who hate me without cause are more numerous than the hairs of my head.
Those who want to destroy me, my enemies for no reason, outnumber me.
They make me repay what I did not steal!

5 O God, you are aware of my foolish sins;
my guilt is not hidden from you.

6 Let none who rely on you be disgraced because of me,
O sovereign Lord and king!
Let none who seek you be ashamed because of me,
O God of Israel!

7 For I suffer humiliation for your sake
and am thoroughly disgraced.

8 My own brothers treat me like a stranger;
they act as if I were a foreigner.

9 Certainly zeal for your house consumes me;
I endure the insults of those who insult you.

10 I weep and refrain from eating food,
which causes others to insult me.

11 I wear sackcloth
and they ridicule me.

12 Those who sit at the city gate gossip about me;
drunkards mock me in their songs.

13 O Lord, may you hear my prayer and be favorably disposed to me!
O God, because of your great loyal love,
answer me with your faithful deliverance!

14 Rescue me from the mud! Don’t let me sink!
Deliver me from those who hate me,
from the deep water!

15 Don’t let the current overpower me!
Don’t let the deep swallow me up!
Don’t let the pit devour me!

16 Answer me, O Lord, for your loyal love is good!
Because of your great compassion, turn toward me!

17 Do not ignore your servant,
for I am in trouble! Answer me right away!

18 Come near me and redeem me!
Because of my enemies, rescue me!

19 You know how I am insulted, humiliated and disgraced;
you can see all my enemies.

20 Their insults are painful and make me lose heart;
I look for sympathy, but receive none,
for comforters, but find none.

21 They put bitter poison into my food,
and to quench my thirst they give me vinegar to drink.

22 May their dining table become a trap before them!
May it be a snare for that group of friends!

23 May their eyes be blinded!
Make them shake violently!

24 Pour out your judgment on them!
May your raging anger overtake them!

25 May their camp become desolate,
their tents uninhabited!

26 For they harass the one whom you discipline;
they spread the news about the suffering of those whom you punish.

27 Hold them accountable for all their sins!
Do not vindicate them!

28 May their names be deleted from the scroll of the living!
Do not let their names be listed with the godly!

29 I am oppressed and suffering!
O God, deliver and protect me!

30 I will sing praises to God’s name!
I will magnify him as I give him thanks!

31 That will please the Lord more than an ox or a bull
with horns and hooves.

32 The oppressed look on – let them rejoice!
You who seek God, may you be encouraged!

33 For the Lord listens to the needy;
he does not despise his captive people.

34 Let the heavens and the earth praise him,
along with the seas and everything that swims in them!

35 For God will deliver Zion
and rebuild the cities of Judah,
and his people will again live in them and possess Zion.

36 The descendants of his servants will inherit it,
and those who are loyal to him will live in it.