Sakarjan 1

1 Kahdeksannessa kuussa Daarejaveksen toisena vuotena tuli profeetta Sakarjalle, Berekjan pojalle, joka oli Iddon poika, tämä Herran sana: 2 "Herra on tuimasti vihastunut teidän isiinne. 3 Sano heille: Näin sanoo Herra Sebaot: Kääntykää minun tyköni, sanoo Herra Sebaot, niin minä käännyn teidän tykönne, sanoo Herra Sebaot. 4 Älkää olko isienne kaltaiset, joille entiset profeetat ovat saarnanneet sanoen: Näin sanoo Herra Sebaot: Kääntykää pois pahoilta teiltänne ja pahoista teoistanne; mutta he eivät kuulleet, eivät kuunnelleet minua. 5 Teidän isänne-missä he ovat? Ja profeetat-ovatko he eläneet iäti? 6 Mutta minun sanani ja käskyni, jotka minä olen säätänyt palvelijoilleni profeetoille-eivätkö ne ole kohdanneet teidän isiänne: ja niin he kääntyivät ja sanoivat: 'Niinkuin Herra Sebaot aikoi meille tehdä, meidän vaelluksemme ja tekojemme mukaan, niin hän on meille tehnyt'."

7 Kahdentenakymmenentenä neljäntenä päivänä yhdennessätoista kuussa, joka on sebat-kuu, Daarejaveksen toisena vuotena, tuli profeetta Sakarjalle, Berekjan pojalle, joka oli Iddon poika, tämä Herran sana: 8 Minä näin yöllä, katso, mies ratsasti punaisenruskealla hevosella, ja hän seisahtui myrttien keskelle laaksoon, ja hänen jäljessänsä oli punaisenruskeita ja punaisia ja valkeita hevosia. 9 Niin minä kysyin: "Mitä nämä ovat, Herra?" Enkeli, joka puhutteli minua, vastasi minulle: "Minä näytän sinulle, mitä ne ovat". 10 Ja mies, joka seisoi myrttien keskellä, lausui ja sanoi: "Nämä ovat ne, jotka Herra on lähettänyt maata kuljeksimaan". 11 Niin ne vastasivat Herran enkelille, joka seisoi myrttien keskellä, ja sanoivat: "Me olemme kuljeksineet maata, ja katso, koko maa on alallansa ja rauhassa".

12 Ja Herran enkeli lausui ja sanoi: "Herra Sebaot, kuinka kauan sinä viivyt etkä armahda Jerusalemia ja Juudan kaupunkeja, joille olet ollut vihainen nämä seitsemänkymmentä vuotta?" 13 Niin Herra vastasi enkelille, joka puhutteli minua, ja lausui hyviä, lohdullisia sanoja. 14 Ja enkeli, joka puhutteli minua, sanoi minulle: "Saarnaa ja sano: Näin sanoo Herra Sebaot: Minä kiivailen Jerusalemin ja Siionin puolesta suurella kiivaudella. 15 Suurella vihalla minä olen vihastunut suruttomiin pakanoihin, jotka, kun minä vähän vihastuin, auttoivat onnettomuutta tapahtumaan. 16 Sentähden sanoo Herra näin: Minä käännyn Jerusalemin puoleen armahtavaisuudessa. Minun temppelini siellä rakennetaan, sanoo Herra Sebaot, ja mittanuora jännitetään Jerusalemin ylitse. 17 Saarnaa vielä ja sano: Näin sanoo Herra Sebaot: Vielä minun kaupunkini ovat hyvyydestä ylitsevuotavaiset, ja vielä Herra lohduttaa Siionin ja valitsee vielä Jerusalemin."

18 Ja minä nostin silmäni ja katsoin. Ja katso: neljä sarvea. 19 Ja minä sanoin enkelille, joka puhutteli minua: "Mitä nämä ovat?" Niin hän sanoi minulle: "Nämä ovat ne sarvet, jotka ovat hajottaneet Juudan ja Israelin ja Jerusalemin". 20 Sitten Herra näytti minulle neljä seppää. 21 Minä sanoin: "Mitä nämä ovat tulleet tekemään?" Ja hän vastasi näin: "Nuo sarvet ovat ne, jotka ovat hajottaneet Juudan, niin ettei yksikään mies voi päätänsä nostaa; ja nämä ovat tulleet saattamaan ne pelkoon ja heittämään maahan niiden pakanakansain sarvet, jotka ovat nostaneet sarven Juudan maata vastaan hajottaaksensa sen".

Zechariah 1

Introduction

1 In the eighth month of Darius’s second year,s the word of the Lord came to the prophet Zechariah,s son of Berechiah son of Iddo, as follows:
2 The Lord was very angry with your ancestors.t3 Therefore say to the people:t The Lord who rules over alls says, “Turnt to me,” says the Lord who rules over all, “and I will turn to you,” says the Lord who rules over all.4 “Do not be like your ancestors, to whom the former prophets called out, saying, ‘The Lord who rules over all says, “Turn now from your evil wickedness,”’ but they would by no means obey me,” says the Lord.5 “As for your ancestors, where are they? And did the prophets live forever?

6 But have my words and statutes, which I commanded my servants the prophets, not outlived your fathers?s Then they paid attentiont and confessed, ‘The Lord who rules over all has indeed done what he said he would do to us, because of our sinful ways.’”

The Introduction to the Visions

7 On the twenty-fourth day of the eleventh month, the month Shebat, in Darius’ second year,s the word of the Lord came to the prophet Zechariah son of Berechiah son of Iddo, as follows:

The Content of the First Vision

8 I was attentive that night and saw a man seatedt on a red horse that stood among some myrtle treess in the ravine. Behind him were red, sorrel,s and white horses.

The Interpretation of the First Vision

9 Then I asked one nearby, “What are these, sir?” The angelic messengert who replied to me said, “I will show you what these are.”10 Then the man standing among the myrtle trees spoke up and said, “These are the ones whom the Lord has sent to walk abouts on the earth.”11 The riders then agreed with the angel of the Lord,s who was standing among the myrtle trees, “We have been walking about on the earth, and now everything is at rest and quiet.”12 The angel of the Lord then asked, “Lord who rules over all,s how long before you have compassion on Jerusalems and the other cities of Judah which you have been so angry with for these seventy years?”s13 The Lord then addressed good, comforting words to the angelic messenger who was speaking to me.14 Turning to me, the messenger then said, “Cry out that the Lord who rules over all says, ‘I am very much movedt for Jerusalem and for Zion.

15 But I am greatly displeased with the nations that take my grace for granted.t I was a little displeased with them, but they have only made things worse for themselves.

The Oracle of Response

16 “‘Therefore,’ says the Lord, ‘I have become compassionatet toward Jerusalems and will rebuild my templet in it,’ says the Lord who rules over all. ‘Once more a surveyor’s measuring line will be stretched out over Jerusalem.’

17 Speak up again with the message of the Lord who rules over all: ‘My cities will once more overflow with prosperity, and once more the Lord will comfort Zion and validate his choice of Jerusalem.’”

Vision Two: The Four Horns

18 s Once again I looked and this time I saw four horns.19 So I asked the angelic messengert who spoke with me, “What are these?” He replied, “These are the hornss that have scattered Judah, Israel, and Jerusalem.”s20 Next the Lord showed me four blacksmiths.ts

21 I asked, “What are these going to do?” He answered, “These horns are the ones that have scattered Judah so that there is no one to be seen.t But the blacksmiths have come to terrify Judah’s enemiest and cut off the horns of the nations that have thrust themselves against the land of Judah in order to scatter its people.”t